Levon ja rasituksen balanssi

Levon ja rasituksen balanssi

Tervetuloa matkalle, joka voi muuttaa elämäsi! Kuvittele hetki, että olet kapteeni omassa seikkailussasi, jossa kohteena on täydellinen tasapaino levon ja rasituksen välillä. Tämä ei ole vain kauniisti sanottu periaate – se on avain hyvinvointiin, energiaan ja elämänlaatuun.

Kuvittele, että kehosi on kuin huipputehokas orkesteri. Jokainen soitin – sydän, lihakset, aivot – tarvitsee omaa aikaansa soittaa ja levätä, jotta sinfonia kuulostaa täydelliseltä. Liika rasitus on kuin liikaa voimakasta soittamista; se voi viedä orkesterin epätasapainoon. Vastaavasti, liika lepo on kuin hiljaisuus, joka voi jättää orkesterin soimatta täysillä. Kun löydät oikean rytmin – täydellisen balanssin – saat aikaan upean musiikin, joka vie sinut huipulle.

Levon ja rasituksen tasapaino on kuin hienostunut tanssi. Kuinka monet kerrat olet tuntenut olosi väsynyt ja kaipaatko jotain piristävää, tai toisaalta, kuinka usein olet juossut maratonia ilman lepoa ja huomannut, että jalkasi eivät enää nouse? Tämä tanssi vaatii herkkyyttä ja ymmärrystä – kuuntelua kehosi viestejä ja reagointia niiden mukaan.

Ajattele, että lepo ei ole vain pysähtymistä, vaan se on voimautumisen lähde. Se on kuin tankkaaminen polttoaineella ennen seuraavaa suurta seikkailua. Hyvin aikataulutettu lepo voi antaa sinulle uudelleen energian, keskittymiskyvyn ja luovuuden, jota tarvitset saavuttaaksesi tavoitteesi. Se on kuin loma, joka ei ainoastaan virkistä sinua, vaan myös valmistaa sinut seuraavaan haasteeseen.

Toisaalta, rasitus on kuin nuotin soitto; se vie sinut kohti uusia korkeuksia, auttaa sinua kasvamaan ja kehittämään itseäsi. Se voi olla intensiivinen treeni, haastavat projektit tai oppimisprosessi. Kun tiedät, milloin ja kuinka paljon rasitusta ottaa vastaan, voit kehittää itseäsi ilman, että kaadut ylirasituksen kuiluun.

Kuvittele siis, että levon ja rasituksen tasapaino on oman henkilökohtaisen menestyksesi ja hyvinvointisi salaisuus. Se on matka, jossa et ole yksin – kehosi ja mielesi ovat oppaita, ja jokainen valinta vie sinua lähemmäs omaa täydellistä rytmiäsi.

Aloita tämä seikkailu tänään: kuuntele kehoasi, anna sille aikaa levätä ja latautua, ja samalla haasta itseäsi kasvamaan ja oppimaan. Löydät itsesi energisempänä, onnellisempana ja valmiina voittamaan elämän suurimmat haasteet – kaikki tämä täydellisessä harmoniassa. Onko tämä matka houkutteleva? Se on kuin avaisi oven, joka johtaa sinut kohti parasta versiota itsestäsi.

Tarvitsetko apua balanssin saavuttamiseen? Katso alla linkit, hyötyisitkö niistä?

Arjen aikasyöpöt WorkShop. *mainoslinkki
Arki haltuun työkirja. *mainoslinkki
Lempeä elämäntapamuutos verkkovalmennus. *mainoslinkki

Levon ja rasituksen balanssi Read More »

Muoti ja hyvinvointi

Muoti ja hyvinvointi voivat olla keskenään kytköksissä monin tavoin. Vaatteiden valinnalla ja niiden käytöllä voi olla vaikutuksia paitsi fyysiseen mukavuuteen myös henkiseen hyvinvointiin.

  1. Fyysinen mukavuus: Valitsemalla oikeanlaisia vaatteita, jotka ovat sopivia sääolosuhteisiin ja aktiivisuustasollesi, voit edistää fyysistä mukavuutta. Esimerkiksi erilaiset ja juuri käyttötarpeeseen sopivat urheiluvaatteet ovat hyödyllisiä eri liikunnassa ja harrastamisessa.

  2. Itsetunto ja itseilmaisu: Vaatteet voivat vaikuttaa suurestikin siihen, miten tunnet itsesi ja miten esität itsesi maailmalle. Kun tunnet olosi hyväksi vaatteissasi, se voi vahvistaa itsetuntoa ja antaa positiivisen panoksen henkiseen hyvinvointiin.

  3. Aktiivinen elämäntapa: Urheilumuoti ja aktiivinen elämäntapa voivat kulkea käsi kädessä. Kun sinulla on mukavat ja sopivat, esim. tekniset vaatteet liikuntaan, se voi innostaa ja helpottaa liikkeelle lähtöä.

  4. Eettinen ja ekologinen muoti: Valitsemalla eettisiä ja ekologisia vaatteita voit edistää paitsi ympäristöystävällisyyttä myös omaa hyvinvointiasi. Monet nykyaikaiset muotibrändit korostavat kestävyyttä ja eettisiä tuotantotapoja.

  5. Rentoutuminen ja hyvinvointi: Kodin oloasut ja rentoutumiseen sopivat vaatteet voivat edistää stressinhallintaa ja rentoutumista. Kun päälläsi on jotain mukavaa ja rentouttavaa, se voi tukea mielenrauhaa.

  6. Yksilöllisyys ja luovuus: Oma tyyli ja vaatteiden valinta voivat olla tapa ilmaista itseään ja luovuuttaan. Kun annat itsesi ilmaista omaa persoonallisuuttasi vaatteiden kautta, se voi tukea henkistä hyvinvointia.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että muodin ja hyvinvoinnin yhteys vaihtelee paljon yksilöittäin. Toiset saattavat kokea suurestikin hyvinvointia pukeutumisen kautta, kun taas toiset eivät välttämättä kiinnitä siihen yhtä suurta huomiota. Oleellista on löytää oma tasapaino ja tehdä valintoja, jotka tukevat sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiasi.

Muoti ja hyvinvointi Read More »

Työhyvinvointi

Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä työssä. Se kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, ja sen tavoitteena on luoda työympäristö, jossa työntekijät voivat kokea tyytyväisyyttä, motivaatiota ja työssä jaksamista.

Työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää sekä yksilön että organisaation kannalta, sillä se vaikuttaa suoraan työntekijöiden terveyteen, työtyytyväisyyteen, tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin.

Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:

  1. Turvallinen ja terveellinen työympäristö: Työpaikan tulee tarjota turvalliset ja terveelliset työolosuhteet, jotka eivät aiheuta haitallista rasitusta tai vaaraa työntekijöille. Tämä voi liittyä esimerkiksi työturvallisuuteen, ergonomiaan, ilmanlaatuun ja meluntasoon.

  2. Työn mielekkyys ja haasteellisuus: Työtehtävien tulisi olla sopivan haastavia ja tarjota mahdollisuuksia kehittää omia taitojaan. Mielekkäät työtehtävät tuovat työhön tyytyväisyyttä ja motivaatiota.

  3. Tuki ja vuorovaikutus: Hyvä työyhteisö ja tuki työtovereilta sekä esimiehiltä ovat tärkeitä työhyvinvoinnin kannalta. Positiivinen vuorovaikutus ja avoin ilmapiiri edistävät työssä viihtymistä ja vähentävät stressiä.

  4. Työn ja yksityiselämän tasapaino: Työhyvinvointiin vaikuttaa myös se, miten työ ja vapaa-aika tasapainottuvat. Riittävä vapaa-aika, harrastukset ja lepo ovat tärkeitä jaksamisen kannalta.

  5. Työntekijän osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet: Työntekijöiden tulee saada vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä. Osallisuus ja päätöksentekomahdollisuudet lisäävät työntekijöiden sitoutumista ja työmotivaatiota.

  6. Työterveys ja terveyspalvelut: Työhyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää tarjota työntekijöille työterveyspalveluita ja tukea terveyden ylläpitämiseen.

  7. Koulutus ja kehittymismahdollisuudet: Tarjoamalla mahdollisuuksia koulutukseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen työnantaja voi osoittaa arvostavansa työntekijöiden osaamista ja tulevaisuutta.

Työhyvinvointi on yhteinen vastuu työntekijöiden, työnantajien ja koko organisaation välillä. Se edellyttää avointa vuoropuhelua ja jatkuvaa kehittämistä työympäristön ja työskentelytapojen parantamiseksi. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia, motivoituneempia ja vähemmän alttiita työuupumukselle, mikä luo positiivista kierteen koko organisaatiossa.

Työhyvinvointia tukevat asiat

Työhyvinvointia tukevat monenlaiset toimenpiteet ja lähestymistavat. Tässä on muutamia keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät työhyvinvointia:

  1. Johtamisen tuki: Esimiesten rooli työhyvinvoinnin tukemisessa on ensiarvoisen tärkeä. Hyvät esimiesvalmiudet ja johtamistaidot, kuten avoin viestintä, tuen tarjoaminen, kannustaminen ja palautteen antaminen, luovat positiivisen työilmapiirin ja auttavat työntekijöitä selviytymään haasteista.

  2. Työn kuormituksen hallinta: Liiallinen työmäärä, aikapaineet ja resurssien puute voivat vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin. Työtehtävien ja vastuiden kohtuullinen jakaminen sekä selkeiden tavoitteiden asettaminen auttavat hallitsemaan työn kuormitusta.

  3. Tuki työuran eri vaiheissa: Työhyvinvointiin vaikuttaa myös se, miten organisaatio tukee työntekijöitä eri työuran vaiheissa, kuten perehdytyksessä, työtehtävien muuttuessa ja eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.

  4. Työntekijöiden osallisuus: Osallisuuden tunne ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työasioihin edistävät työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia. Työntekijöitä kannattaa osallistaa päätöksentekoon ja kehittämistoimenpiteisiin.

  5. Työterveys ja hyvinvointipalvelut: Tarjoamalla työntekijöille laadukkaita työterveyspalveluita, terveyskampanjoita ja hyvinvointiohjelmia voidaan ennaltaehkäistä terveysongelmia ja tukea työntekijöiden jaksamista.

  6. Työilmapiiri ja vuorovaikutus: Positiivinen ja kannustava työilmapiiri, jossa työntekijöiden väliset suhteet ovat hyvät, vähentää konflikteja ja stressiä. Rakentava vuorovaikutus tukee työntekijöiden hyvinvointia.

  7. Työn ja yksityiselämän tasapaino: Joustavat työajat, etätyömahdollisuudet ja muut järjestelyt auttavat työn ja yksityiselämän tasapainon saavuttamisessa.

  8. Koulutus ja ammatillinen kehittyminen: Tarjoamalla mahdollisuuksia koulutukseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen työnantaja osoittaa arvostavansa työntekijöiden osaamista ja tukee heidän ammatillista kasvuaan.

  9. Työpaikkaliikunta: Kannustaminen liikuntaan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen työpäivän aikana tukee työntekijöiden terveyttä ja jaksamista.

  10. Työhyvinvoinnin seuranta ja arviointi: Säännöllinen työhyvinvoinnin seuranta ja sen arviointi auttavat tunnistamaan kehityskohteita ja tekemään tarvittavia parannuksia.

Kaiken kaikkiaan työhyvinvoinnin tukeminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka ottaa huomioon työntekijöiden tarpeet, työympäristön, työilmapiirin ja organisaation kulttuurin. Panostaminen työhyvinvointiin on kuitenkin investointi, joka voi tuoda monia hyötyjä organisaatiolle, kuten paremman tuottavuuden, työtyytyväisyyden ja työntekijöiden sitoutumisen.

työhyvinvointi

Hyvät työolot

Hyvät työolot ovat tärkeitä työntekijöiden hyvinvoinnin, terveyden ja tehokkuuden kannalta. Ne luovat perustan positiiviselle työympäristölle ja työtyytyväisyydelle. Tässä on joitakin piirteitä, jotka ovat osa hyviä työoloja:

  1. Turvallisuus: Työntekijöiden turvallisuuden takaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Hyvät työolot huolehtivat työntekijöiden fyysisestä turvallisuudesta ja vähentävät työtapaturmien ja loukkaantumisten riskiä.

  2. Ergonomia: Ergonominen työympäristö ja -välineet auttavat vähentämään fyysistä rasitusta ja estävät työperäisiä vaivoja. Sopiva työtuoli, pöytä, näyttö ja muut työvälineet ovat osa ergonomisia työoloja.

  3. Työn kuormituksen hallinta: Työoloihin kuuluu työn kuormituksen hallinta, jotta työntekijät eivät koe liiallista stressiä tai uupumusta. Oikea työnkuormitus ja resurssien riittävyys ovat tärkeitä tekijöitä.

  4. Sosiaaliset suhteet: Positiiviset sosiaaliset suhteet työpaikalla ovat osa hyviä työoloja. Terveet työsuhteet ja yhteishenki edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja auttavat luomaan positiivisen työilmapiirin.

  5. Työn mielekkyys: Hyvät työolot tarjoavat työntekijöille mielekkäitä työtehtäviä ja mahdollisuuksia käyttää omia taitojaan ja osaamistaan. Työn mielekkyys lisää työtyytyväisyyttä ja motivaatiota.

  6. Tuki ja kannustus: Työntekijöiden tukeminen ja kannustaminen on osa hyviä työolosuhteita. Esimiesten ja työtovereiden antama tuki auttaa selviytymään haasteista ja edistää työhyvinvointia.

  7. Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Hyvät työolot huomioivat myös työn ja vapaa-ajan tasapainon. Joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön voivat auttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

  8. Koulutus ja kehittymismahdollisuudet: Työntekijöille tarjottavat koulutus- ja kehittymismahdollisuudet osoittavat organisaation sitoutumista työntekijöiden ammatilliseen kasvuun ja osaamisen kehittämiseen.

  9. Työterveyspalvelut: Hyvät työolot sisältävät myös työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemisen. Tarjoamalla työterveyspalveluita ja terveyskampanjoita voidaan ennaltaehkäistä terveysongelmia ja edistää työntekijöiden hyvinvointia.

  10. Mahdollisuus vaikuttaa: Työntekijöiden osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä ovat olennainen osa hyviä työoloja.

Hyvät työolot ovat siis monitahoisia ja niitä voidaan edistää eri tasoilla, kuten työpaikan johtamisessa, työympäristön suunnittelussa ja työntekijöiden osallistamisessa. Huolehtimalla hyvistä työoloista organisaatio voi parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä, terveyttä ja työmotivaatiota, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti organisaation tulokseen ja tuottavuuteen.

Työhyvinvointi Read More »

Kokonaisvaltainen hyvinvointi -mitä se tarkoittaa, mitä siihen vaaditaan?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

aivot-lihakset

Kehon ja mielen hyvinvointi, elämän mielekkääksi kokeminen sekä onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunne, ovat yleensä tasapainottelua monen eri osa-alueen suhteen.

Tasapainottelua vaativat niin lepo, liikunta ja ravinto kuin mielen hyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten stressin ja palautumisen tasapainottelu.

Hyväksi koettu terveys ja jaksaminen sekä mielekkyyden kokeminen omasta elämästä ovat voimavara ja edellytys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. 

Jos kaipaat muutosta, se vaatii muutosta. Aloita matkasi miettimällä, mikä osa-alue kaipaisi eniten muutosta. Mitkä ovat sinun tarpeesi ja haaveesi?

 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi -mitä se tarkoittaa, mitä siihen vaaditaan? Read More »

Rentoutusharjoituksia

Rentoutusharjoituksia

Rentoutua voi monella tavalla ja eri ihmisille sopivat hyvinkin erilaiset keinot. Rentoutumisen tarpeen määrä myös vaihtelee tilanteissa. Stressaantunut ja pitkään kuormittunut keho ja mieli tarvitsevat erilaista rentoutumista kuin tasapainoisemmassa tilanteessa olevat.

Kokeilemalla erilaisia tapoja jokainen varmasti löytää mieleisensä tavan. Alla muutamia paljon käytettyjä ja hyväksi ja tehokkaiksi havaittuja vaihtoehtoja kokeiluun. Lisää harjoituksia löydät esim. Mielenterveystalo.fi ja YouTuben valikoimaan kannattaa tutustua.

Kannattaa lähteä avoimin mielin kokeilemaan sellaisiakin harjoituksia, jotka eivät ehkä ensi alkuun edes tunnu ihan omalta jutulta. Moni on yllättynyt siitä, mikä itselle toimii ja vain kokeilemalla voi löytää itselleen sopivan rentoutuskeinon. 

Helpot rentoutumisharjoitukset aloittelijoille ja säännölliseen tekemiseen

♦ Helppo sisään- ja uloshengitys

 

Lyhyt ja helppo, tarvittaessa useasti päivässä tehtävä harjoitus, on 3-5 hengityksen harjoitus.

Tämä harjoitus aktivoi vagushermoamme. Vagus- eli kiertäjähermo on elimistömme pisin aivohermo, joka säätelee mm. hengitystä sekä sydämen ja ruoansulatuselimistön toimintaamme. Vagushermo on osa autonomista, tahdosta riippumatonta hermostoamme.

Hengitysharjoituksella saamme annettua viestiä kehollemme, että “kaikki on hyvin”, jolloin syke laskee ja hermosto rauhoittuu. Näin toimintakyky paranee tai säilyy eri tilanteissa, josta syystä tämä harjoitus onkin käytössä esimerkiksi paniikkihäiriöstä kärsivillä tai esiintyjillä ennen esiintymistä. 

Tee hengitysharjoitus näin: 

  1. Voit seistä tai mennä makuullekin, jos se on mahdollista. Pane mielellään silmät kiinni. Laita toinen kätesi rinnan päälle ja toinen vatsan päälle, jotta tunnet mihin hengitys menee. 
  2. Hengitä syvään sisään nenäsi kautta niin, että tunnet, että vatsasikin kohoaa. Laske sisäänhengityksellä mielessäsi rauhallisesti noin neljään. 
  3. Pidätä hengitystäsi hetki ja päästä sitten kaikki ilma ulos hitaasti neljään taas laskien. Pidä suu supussa, jotta uloshengitys on ns. vastustettu. Voit pitää uloshengityksen aikana matalaa hyrinää/värisevää ääntä, tämä aktivoi erityisen hyvin vagushermoa.  
  4. Toista 3-5 kertaa yhdellä harjoituskerralla ja voit tosiaan tehdä aina tarvittaessa sekä säännöllisessä käytössä päivittäin useitakin kertoja.

Huom. Kun harjoittelet tätä säännöllisesti, kehosi oppii reagoimaan yhä nopeammin rauhoittumisella ja rentoutumisella. Harjoitusta voi tehdä myös autossa tai ihmisjoukossa, jolloin tietenkin pidetään silmät auki ja hyrinän/värisevän äänen voi jättää silloin pois.

 

♦ Progressiivinen rentoutusharjoitus

 

Progressiivinen rentoutusharjoitus eli jännitä-rentouta –harjoitus. Tällä harjoitusmenetelmällä on saatu hyviä tuloksia esim. unettomuuteen.

Harjoituksessa käydään vuorotellen läpi kehon eri lihakset ensin jännittämällä niitä hetki ja sen jälkeen lihaksia rentoutetaan puolet pidempään. Eri lihasryhmiin keskittyminen auttaa aistimaan kehon jännitystiloja hyvin ja keskittyminen itse harjoitukseen on vaivatonta.  

Tee harjoitus näin: 

  1. Asetu miellyttävään asentoon istuen tai pitkälleen, laita silmät kiinni, jos se tuntuu mukavalle. Vedä ilmaa keuhkoihin rauhallisesti nenän kautta, aivan keuhkojen alaosaan asti niin, että tunnet vatsan nousevan. Pidätä hetki hengitystä. Hengitä sitten ulos pitkään ja rauhallisesti nenän kautta.  
  2. Keskity ensin pelkkiin jalkateriisi. Aisti, onko niissä jännityksiä. Jännitä sitten jalkaterien lihaksia niin voimakkaasti kuin pystyt, pidätä jännitystä hetki ja sitten rentouta jalkaterät aivan veltoiksi. Aisti ero. 
  3. Etene samalla tavalla kaikki kehosi lihasryhmät läpi, jaloista kasvoihin asti. Yritä jännittää aina vain yhtä, määrättyä kohtaa kehossasi.  
  4. Kasvojen lihasten jännittäminen ja rentouttaminen vaikuttaa tyynnyttävästi erityisesti ylivirittyneeseen mieleen.  
  5. Aisti lopuksi koko kehon rentouden tunne. Tuntuuko erilaiselta kuin ennen harjoitusta?  
  6. Herättele lopuksi itsesi liikuttelemalla pikkuhiljaa sormiasi ja varpaitasi ja nouse rauhallisesti jatkamaan touhujasi tai rentoudu nukkumaan. 

Rentoutumista ja palautumista edistävät ja ylläpitävät terveet elintavat, kuten mm. säännöllinen liikunta, monipuolinen ruokavalio ja riittävä uni. Sopivat rentoutumisharjoitukset näiden tukena ovat monelle riittävä lisä, mutta joskus on tarpeen miettiä myös muita tukikeinoja, kuten tiettyjä lisäravinteita erityisen haastaviin elämäntilanteisiin. Tutustu tarvittaessa alla oleviin tuotteisiin.

Kliinisten tutkimusten mukaan täysspektrinen Ashwagandha-uute (Withania somnifera)

  • edistää stressinsietokykyä
  • auttaa ylläpitämään fyysistä ja henkistä suorituskykyä
  • edistää emotionaalista tasapainoa
  • tukee nukahtamista
  • edistää rentoutumista
  • tukee palautumista ja jaksamista
Apteekkituotteet.fi

Rentoutusharjoituksia Read More »

Rentoutuminen

Rentoutumisen taito on ihmisille tärkeää. Rentoutuminen on erilaista tekemistä, jolla on tarkoitus saada ihminen palautumaan joko fyysisesti ja/tai psyykkisesti. Rentoutumiskeinoja – ja harjoituksia on monenlaisia ja on hyvin yksilöllistä, mikä sopii kenellekin ja keinot voivat olla erilaisia eri tarpeisiin. Omien keinojen löytämiseen kannattaa käyttää hieman aikaa, jotta niistä saa parhaan mahdollisen hyödyn.

Miksi rentoutua? 

Kehomme voi kuormittua niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja molemmista voi seurata kehoon jännitystä, joka aiheuttaa ongelmia, jos palautumista ei tapahdu.

Rentoutumista siis tarvitaan, jotta ihminen palautuu kehon ja/tai mielen kuormituksista.

Esimerkiksi näyttöpäätetyö on staattista eli ollaan pitkään samassa asennossa, mahdollisesti huonossa ryhdissä, eikä asentoa tule vaihdettua päivän mittaan eikä taukoja ”ehditä” pitämään. Tämä, jatkuessaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen, aiheuttaa useimmille kuormitusta etenkin niska-hartiaseutuun ja selkään. Myös silmät rasittuvat ja kuivasilmäisyys on yleistä. Jos lisänä on vielä suuret ylityömäärä, henkiset paineet, liian kiivas työtahti ja/tai huono työilmapiiri, niin jännitystilat kehossa hankaloituvat entisestään.

Myös fyysisesti raskaat työt, jotka sisältävät painavia nostoja, raskaita työkaluja, hankalia asentoja, samana jatkuvia toistoja ja/tai pakkotahtisuutta, aiheuttavat monesti oirehdintaa, kuten lihasten jumeja ja kipuja, rasitusvammojakin. Tutustu tarkemmin Työergonomia

Elämä on mielekkäämpää, kun voimme hyvin ja olemme terveitä. 

Mikä kuormittaa? 

Moni asia voi kuormittaa; työelämä, perhetilanteet, muutokset elämässä, niin hyvät kuin huonotkin, sairaudet ym. Elämme eri ympäristöissä ja eri elämäntilanteissa ja tulemme erilaisista lähtökohdista. Näillä kaikilla on vaikutuksensa siihen, miten koemme kuormitusta.

Työelämä on usein melko kuormittavaa, eikä se useinkaan jousta ihmisen mukaan vaan usein ihmisen on joustettava työn suuntaan. Tehokkuutta vaaditaan.

Elämästä voi tulla suorittamista. Työ on kiireistä ja vapaa-aikakin täytetään tai on täyttynyt huomaamatta kiireisellä aikataululla. Jos elämä on sinnittelyä viikosta toiseen odottaen aina seuraavaa lomaa ajatuksella, että sitten lomalla ehdin tarpeeksi nukkua ja levätä ja stressiä tuo sekin, että ehdinkö kuudeksi rentoutumaan joogatunnille, niin kannattanee pysähtyä, oikeasti pysähtyä miettimään, onko tämä mitä haluan? Onko elämäni nyt sellaista, että 5 tai 10 vuoden kuluttua olen tyytyväinen, kun katson taakse päin? Pitääkö nykytahti minut terveenä ja hyvinvoivana jatkossa?

Oma persoona, kasvatusympäristö ja ympärillä vallitseva kulttuuri vaikuttavat paljon siihen, kuinka ihminen toimii. Henkilö, joka on kasvanut ja elänyt ilmapiirissä, jossa vain suorituksilla ja menestyksellä on merkitystä, voi olla vaikea hellittää tarvittaessa. Vaativa persoona vaatii itseltään usein liikaa. Toki tavoitteita saa ja pitääkin olla ja välillä on hyvä vaatia itseltään jopa itsensä ylittämistä, mutta jos se on liiallista ja jatkuvaa, se jossain vaiheessa alkaa kuormittaa liikaa ja uuvuttaa. Usein tällaisen ihmisen on vaikea tunnistaa, missä raja kulkee ja milloin alkaa epänormaali uupumus. Hän ei tunnista tai jättää huomiotta merkit uupumuksesta, joita voivat olla uniongelmat, jatkuva väsymys, muistin takkuilu ja esimerkiksi kipuoireet. Ajatusmaailma voi olla, että lepo on laiskuutta ja rentoutuminen on turhanpäiväistä ajanhaaskausta.

Mikä sitten palauttaa, rentouttaa? 

Kehomme ja mielemme kaipaa palautumishetkiä, rentoutusta, ihan päivittäin. Päivittäiset rentoutumishetket myös työssä ovat tärkeitä. Ne voivat olla ihan perusasioita, kuten säännöllinen työn tauotus ja monipuolinen ruoka. Kunnon tauko muutaman kerran päivässä niin, että ei ajatella töitä, syödään hyvin ja juodaan kahvit muualla kuin työn ääressä sekä rupatellaan työkavereiden kanssa. Tämä elvyttää mieltä ja kehoa ja antaa monesti virtaa työhönkin erilailla.  

Tauolla tai työn lomassakin voi tehdä esimerkiksi lyhyen hengitysharjoituksen pienentämään stressin ja ylivireyden tuntua. Voi tehdä 3-5 syvää sisään ja uloshengitystä, mielellään silmät kiinni ja ulospuhallus hitaasti “vastustaen”. Tämä aktivoi vagushermoamme, joka antaa samalla viestiä keholle, että “kaikki on hyvin”.  Vagus- eli kiertäjähermo on elimistömme pisin aivohermo, joka säätelee mm. hengitystä sekä sydämen ja ruoansulatuselimistön toimintaamme. Ja vaikka se on osa autonomista, tahdosta riippumatonta hermostoa, voimme vaikuttaa siihen juurikin hengitysharjoituksilla. Rentoutusharjoituksia

Viikkorytmiin kannattaa suunnitella myös isompia palautumis-, rentoutumishetkiä. Se voi olla jokin harrastus, liikunta, jooga, lukeminen, äänikirjojen kuuntelu makoillen tai rennosti touhuten, ystävien tapaaminen, metsäretket, pihan laitto, hieronta tai mitä vaan, minkä kokee omaksi hetkekseen, mistä nauttii ja mistä kokee latautuvansa, saavansa voimaa, innostusta. Rentoutuminen on latautumista, palautumista. Lomat ja vapaapäivät ovat näiden päälle luxusta. Ja tällöin lomistakin yleensä pystyy nauttimaan enemmän ja erilailla, kun loma ei mene vain arjesta palautumiseen. 

Lukemisen on todettu edistävän mielenterveyttä monella tapaa ja äänikirjat ovat yksi vaihtoehto päästä kirjojen maailmaan. Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan vaihtoehtoihin. 

BookBeat ja Storytel linkkien kautta pääset kokeilemaan palvelua maksutta 30 päivän ajan, jos et ole ollut palvelujen käyttäjä aiemmin.

Bookbeat tarjous
Adlibris, itselle tai lahjaksi
Storytel tarjous

Rentoutuminen Read More »

Scroll to Top