Terveys ja hyvinvointi

Mitä on terveys?

Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organization) määrittelee terveyden täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi. Eli olemmeko terveitä, jos meillä ei ole todettu mitään sairautta? Olemmeko hyvinvoivia vain, jos olemme täysin terveitä? Asia ei ole välttämättä niin yksinkertainen. 

Terveys koetaan hyvin monin eri tavoin, erilaiseksi eri tilanteissa ja hyvinvointimme vaihtelee jopa päivittäin. Hyvä terveys tarkoittaa hyvää toimintakykyä ja se mikä on hyvä tai riittävä toimintakyky itse kullekin, vaihtelee. Toimintakykymme on hyvä, jos se vastaa niitä töitä ja vapaa-ajan askareita ja tekemistä, mitä haluamme tehdä.  

Terveyskäsite sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen puolen. Ja vaikka jollain alueella olisi puutteita tai häiriöitä, voi toisten osa-alueiden hyväksi koettu tilanne kompensoida kokonaisuutta. 

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys

Fyysinen terveys tarkoittaa kehon hyvinvointia. Silloin keho toimii niin kuin pitää, sydän pumppaa verta ja hengitys kulkee, jaksat tehdä asioita, joita päiviisi kuuluu. Fyysiseen terveyteen voit vaikuttaa nukkumalla riittävästi ja laadukkaasti, syömällä monipuolisesti sekä liikkumalla säännöllisesti. 
 

Psyykkinen terveys tarkoittaa mielen hyvinvointia. Sitä, että tuntee olevansa merkityksellinen, arvokas ja elämässä on mielekkäitä asioita, joita haluaa tehdä. Psyykkinen terveys ja hyvä itsetunto auttavat paremmin kohtaamaan vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä. 

Sosiaalinen terveys tarkoittaa toimivia ja mielekkäitä ihmissuhteita, ryhmään kuulumisen tunnetta ja niiden kautta kokemusta, että olet osallisena johonkin, olet hyväksytty. Sosiaalinen terveys on kykyä luoda ja ylläpitää ihmissuhteita ja se edellyttää taitoja, kuten toisten kuunteleminen ja keskusteleminen. Me ihmiset olemme laumaeläimiä, eikä meitä ole tarkoitettu elämään yksin.  

Kaikki edellä mainitut osa-alueet vaikuttavat toisiinsa, niin hyvässä kuin pahassa. Kaikista osa-alueista on pidettävä hyvää huolta, jotta kokonaisuus pysyy tasolla, jossa tunnet itsesi terveeksi. Jos nukut liian vähän tai huonosti niin, ettet saa riittävästi palauttavaa syvää unta, olet kärttyisempi ja kireämpi kuin normaalisti, tällöin sosiaaliset suhteesi saattavat kärsiä. Univaje saa myös aikaan sen, että makeanhimosi yltyy ja saatat sortua helpommin epäterveellisiin ruokavalintoihin. Tai vaikket sortuisikaan, niin jos sinulla on ylipainoa, painon saaminen alaspäin on vaikeaa, jopa mahdotonta. Univajeessa elimistö on stressitilassa, jolloin aineenvaihdunta ei toimi normaalisti ja laihdutus on äärimmäisen hankalaa. Se taas aiheuttaa varmasti lisästressiä ja noidankehä on valmis. Univajeessa ei myöskään jaksa liikkua niin aktiivisesti kuin normaalisti tai jos liikut väkisin, ei kehosi pysty palautumaan kunnolla ja saatat ihmetellä, kun kuntosi ei lähde nousemaan tai lihakset eivät kasva, vaikka kuinka treenaat. Myöskin loukkaantumisriski kasvaa sekä vastustuskyvyn heiketessä, saatat sairastella aiempaa enemmän. 

Terveyteen vaikuttavia asioita

Nykyajan kiireinen elämänrytmi ja kovat ja valitettavasti koko ajan lisääntyvät paineet niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin vaikuttavat olennaisesti hyvinvointiimme ja terveyteemme. Hyvää on se, että viime vuosina selkeästi on enemmän esille noussut ja nostettu hidastamisen tärkeyttä. Ihmiset ovat alkaneet pysähtymään ja miettimään, missä ja mihin ovat menossa elämässään sekä sitä, että olisiko järkevää vaihtaa vähän suuntaa tai onko mahdollista ainakin vähän hidastaa. Koska pysähtymisen se vaatii, oman elämäntilanteen tarkastelun ja omien arvojen miettimisen, että elänkö arvojeni mukaan. Näkyykö se elämässäni ja valinnoissani? Uupuneita kun tuntuu olevan tänä päivänä koko ajan enemmän, niin työssä uupuneita kuin muuhunkin elämän kiireeseen ja stressiin uupuneita.  

Mieti nyt, miten sinä koet oman terveytesi. Miten koet oman hyvinvointisi? Onko tarvetta muutokselle jollain osa-alueella, fyysisellä, psyykkisellä, sosiaalisella? Ja jos on, niin mistä voisit aloittaa? Joskus se vaatii alkuun paljonkin aikaa omien arvojen hahmottamiseen ja tarkentamiseen ja sitä kautta alkaa selkeytyä myös asiat, joihin kaipaisi muutosta. 

Terveys ja hyvinvointi Read More »

Uni

Uni

Riittävä ja laadukas uni, sellainen joka todella palauttaa, on yksi tärkeimmistä kokonaishyvinvointiimme vaikuttavista tekijöistä.

Unen tärkeydestä on viime vuosina keskusteltu yhä enemmän ja sen merkitys on ilahduttavasti noussut yhä useamman yksilön tietoisuuteen. Uni on meille erityisen tärkeää palautumisen kannalta ja riittävä uni on elinehto terveenä pysymiselle. Riittävä ja laadukas uni puhdistaa aivojamme, kun taas riittämätön ja huonolaatuinen uni ei saa meitä palautumaan.

Uniongelmat ovat todella yleisiä. Kun uni ei tule, uni on katkonaista, riittämätöntä tai levotonta, puhutaan uniongelmista. Pitkittyneistä uniongelmista seuraa yleensä monia muita, hyvin laajojakin ongelmia, kuten huonompi terveys, mahdollisten kipujen paheneminen, työssä jaksamisen haasteet, sosiaalisen elämän haasteet. 

Teknologian kehittymisen myötä unta pystytään nykyään seuraamaan hyvinkin tarkasti ja helposti myös yksilötasolla. Tämän mahdollistavat yhä kehittyneemmät älykellot, aktiivisuusrannekkeet ja älysormukset, joissa on mm. sykevälivaihtelumittausmahdollisuudet.

Univaiheet 

Uni jaetaan 3 NREM-unen vaiheeseen (kevyt N1-uni, N2-uni, syvä N3-uni) ja REM-uneen

  1. Ensimmäisenä on kevyen unen vaihe, joka alkaa heti nukahtamisen jälkeen. Siinä ollaan vielä unen ja valveen rajamailla. Tässä vaiheessa lihakset alkavat rentoutua. Tämä vaihe ei ole pitkä, se kestää vain noin 2-5 minuuttia.
  2. Sitten uni hieman syvenee toiseen kevyen unen vaiheeseen. Tässä lihakset rentoutuvat entisestään, sydämen syke hidastuu ja ruumiinlämpö alkaa laskea. Tämä vaihe kestää noin 20 minuuttia.  
  3. Kevyempien univaiheiden jälkeen seuraa syvän unen vaihe. Se alkaa noin 30 minuutin kuluttua nukahtamisesta. Tämän vaiheen aikana aivojen sähköinen toiminta on hitaimmillaan ja herääminen syvästä unesta on vaikeaa ja epämiellyttävää. Syvä uni on hyvinvoinnille erityisen tärkeää, syvän unen aikana aivot elpyvät ja kuona-aineet poistuvat aivoista
  4. Noin 90min kuluttua nukahtamisesta syvä uni alkaa muuttua REM-uneksi. Tässä vaiheessa silmät alkavat liikkua ja aivot aktivoituvat yhtä vilkkaiksi kuin valveilla ollessa. Tätä kutsutaan siis vilke- eli REM-uneksi, jonka aikana nähdään unia. Vilkeuni kestää myös noin 30 minuuttia ja sen jälkeen uni muuttuu taas mahdollisesti lyhyen havahtumisen tai kevyen unen kautta N2-N3-uneksi. 

Erilaiset univaiheet seuraavat toisiaan ja näitä unisyklejä on yön aikana noin 4-6. Yksi sykli kestää noin puolitoista tuntia kerrallaan. Alkuyöstä syvää unta on enemmän ja aamua kohti mennessä REM-jaksot ovat pidempiä. 

Uniongelmat 

Meillä kaikilla on varmasti joskus ollut haasteita unen ja nukkumisen kanssa, se on normaalia. Elämässä on stressiä, surua, välikaista sairastelua ym. niin sanottua normaaliin elämään kuuluvaa vaihtelua, joka saattaa vaikuttaa uneemme. Myös unemme rakenne vaihtelee riippuen minkä ikäisiä olemme. 

Uniongelmasta voidaan puhua, jos uneen liittyvä ongelmat pitkittyvät ja aiheuttavat sitä kautta haasteita ja vaikeuksia selvitä normaalista arjesta mm. väsymyksen lisääntyessä. Suomessa on arvioitu olevan satoja tuhansia kroonisista kivuista kärsiviä ihmisiä, joilla kivut väistämättä vaikuttavat unta heikentävästi. Unihäiriöt ovat yleisiä ja niitä on hyvin monia erilaisia, mm. unettomuus, uniapnea, levottomat jalat, uni-valverytmin häiriö. Lisätietoa saat mm. Uniliiton sivuilta. 

Unihäiriöt aiheuttavat sen, ettei unta, palauttavaa unta, tule riittävästi ja se saa aikaan kehossamme hyvin monia epämieluisia reaktioita. Olemme jatkuvasti väsyneitä, muisti alkaa pettää, keskittymiskyky heikkenee, työteho laskee, virheitä alkaa tulla, pinna kiristyy ja se vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme.

Lopulta myös fyysinen terveytemme on uhattuna pitkittyneestä univajeesta. Vastustuskykymme heikkenee, saamme esim. flunssia herkemmin ja tänä päivänä riesanamme olevan COVID-19 taudin saamisen riski sitä myöden voi olla kohonnut. Ja koska stressitasomme nousee univajeen myötä, siitä seuraa useasti huono noidankehä, jossa pelko huonosta yöstä saa jo aikaan huonomman unen tulon/unettomuuden, kivun kokeminen pahenee (sietokyky häviää), epäterveellisen ruoan syöminen lisääntyy. Helpot ja nopeat välipalat/ruoat houkuttelevat, koska ei ole jaksamista ruoan laittoon ja useasti tämä johtaa epäterveellisiin valintoihin, kuten vehnä- ja sokerituotteisiin, joita kaupat ovat valitettavasti pullollaan ja usein juuri nämä tuotteet ovat edullisia. Painon nousu taas voi johtaa lisääntyviin terveysongelmiin ja itse painonpudotus univajeesta kärsiessä voi olla mahdotonta. 

Unihaasteita -minulla? 

Jos koet, että sinulla on haasteita unen kanssa, pysähdy hetkeksi tarkastelemaan tilannettasi ja elämääsi. Onko aikataulusi liian kiireisiä ja stressaavia? Oletko keskellä isoa elämänmuutosta? Onko sinulla surua jonkin asian suhteen? Onko sinulla kipuja? Millaiset ovat elintapasi, liikutko säännöllisesti, syötkö terveellisesti, maltatko ylipäätään mennä ajoissa nukkumaan? Onko sinulla tyydyttävä sosiaalinen elämä? Tapaatko ystäviä? Onko perhe-elämäsi tasapainossa? 

Muun muassa edellä mainittuja asioita on hyvä pysähtyä pohtimaan ja vaikka kirjoittaa paperille ylös asiat, jotka ajattelet olevan haasteena ja joihin kaipaat muutosta. Mieti, mikä olisi tavoitteesi, mikä olisi unelmatilanteesi, jos sinun ei tarvitsisi miettiä realiteettejakaan asioiden ympärillä. Sen jälkeen voisit miettiä, mikä olisi ensimmäinen ja mahdollinen askel sinulle kohti tätä unelmaasi. 

Kannattaa myös selvittää, ettei unihäiriöiden taustalla ole jotain sairautta, joten jos et ole hiljattain käynyt lääkärille, tämä voi olla tarpeellista. Tiettyjä verikokeita on hyvä katsoa, kuten perusverenkuva, verensokeri ja kilpirauhasarvot. Lääkärisi selvittää tutkimustarpeet.

Ja  koska valitettavaa nykypäivänä on, että lääkäreillä harvoin on paljon aikaa perehtyä tilanteeseesi, sinun kannattaa valmistautua lääkärikäynnille mahdollisimman hyvin. On hyvä laittaa ylös mahdollisimman tarkkaan oireidesi alkamisajankohta, kesto ja oirekuvaus, mikä sinua häiritsee ja vaivaa eniten asiassa. Mistä olet huolissasi sekä kerro, mitä keinoja olet jo mahdollisesti itse kokeillut asian ratkaisemiseksi. Ehdota rohkeasti itse verikokeita sekä pyydä hoidon seurantaa, älä tyydy pelkkään unilääkereseptiin. Aina on parempi, jos saisimme muilla, kuin lääkkeellisillä keinoilla uniongelmiimme apua, koska uni-ja nukahtamislääkkeiden tuoma kemiallinen uni ei koskaan ole yhtä laadukasta kuin oikea uni. Toki lääkkeet joissain tapauksissa tilapäiseen käyttöön puoltavat ehdottomasti paikkansa. 

Mitä voin tehdä?

Vinkkejä hyvän unen saamiseksi ja palautumisen edistämiseksi

    1. Säännöllinen unirytmi: Yritä mennä nukkumaan ja herätä samoihin aikoihin joka päivä, myös viikonloppuisin.

    1. Mukava nukkumisympäristö: Luo rauhallinen ja tarpeeksi pimeä ympäristö nukkumista varten. Käytä tarvittaessa pimennysverhoja ja varmista, että makuuhuoneesi on viileä ja hiljainen.

    1. Vältä liian raskasta ruokaa ja kofeiinia n. 6h ennen nukkumaanmenoa: Raskas ateria tai kofeiinipitoinen juoma voi vaikeuttaa nukahtamista.

    1. Rentoutumiskeinot: Kokeile rentoutumisharjoituksia, kuten syvähengitystä tai meditaatiota, ennen nukkumaanmenoa.

    1. Liikunta: Säännöllinen liikunta voi auttaa parantamaan unen laatua, mutta vältä voimakasta liikuntaa juuri ennen nukkumaanmenoa.

    1. Vältä elektronisia laitteita: Vältä tietokoneen, älypuhelimen ja television käyttöä juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä niiden sininen valo voi häiritä unta (ei kaikilla).

Melatoniini on elimistömme oma unihormoni. Melatoniinivalmisteita on jo pitkään käytetty apuna nukahtamiseen ja moni on niistä saanut luonnollista apua itselleen. 

 

Idea plan action

Uni Read More »

Scroll to Top