Rentoutumisen taito on ihmisille tärkeää. Rentoutuminen on erilaista tekemistä, jolla on tarkoitus saada ihminen palautumaan joko fyysisesti ja/tai psyykkisesti. Rentoutumiskeinoja – ja harjoituksia on monenlaisia ja on hyvin yksilöllistä, mikä sopii kenellekin ja keinot voivat olla erilaisia eri tarpeisiin. Omien keinojen löytämiseen kannattaa käyttää hieman aikaa, jotta niistä saa parhaan mahdollisen hyödyn.

Miksi rentoutua? 

Kehomme voi kuormittua niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja molemmista voi seurata kehoon jännitystä, joka aiheuttaa ongelmia, jos palautumista ei tapahdu.

Rentoutumista siis tarvitaan, jotta ihminen palautuu kehon ja/tai mielen kuormituksista.

Esimerkiksi näyttöpäätetyö on staattista eli ollaan pitkään samassa asennossa, mahdollisesti huonossa ryhdissä, eikä asentoa tule vaihdettua päivän mittaan eikä taukoja ”ehditä” pitämään. Tämä, jatkuessaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen, aiheuttaa useimmille kuormitusta etenkin niska-hartiaseutuun ja selkään. Myös silmät rasittuvat ja kuivasilmäisyys on yleistä. Jos lisänä on vielä suuret ylityömäärä, henkiset paineet, liian kiivas työtahti ja/tai huono työilmapiiri, niin jännitystilat kehossa hankaloituvat entisestään.

Myös fyysisesti raskaat työt, jotka sisältävät painavia nostoja, raskaita työkaluja, hankalia asentoja, samana jatkuvia toistoja ja/tai pakkotahtisuutta, aiheuttavat monesti oirehdintaa, kuten lihasten jumeja ja kipuja, rasitusvammojakin. Tutustu tarkemmin Työergonomia

Elämä on mielekkäämpää, kun voimme hyvin ja olemme terveitä. 

Mikä kuormittaa? 

Moni asia voi kuormittaa; työelämä, perhetilanteet, muutokset elämässä, niin hyvät kuin huonotkin, sairaudet ym. Elämme eri ympäristöissä ja eri elämäntilanteissa ja tulemme erilaisista lähtökohdista. Näillä kaikilla on vaikutuksensa siihen, miten koemme kuormitusta.

Työelämä on usein melko kuormittavaa, eikä se useinkaan jousta ihmisen mukaan vaan usein ihmisen on joustettava työn suuntaan. Tehokkuutta vaaditaan.

Elämästä voi tulla suorittamista. Työ on kiireistä ja vapaa-aikakin täytetään tai on täyttynyt huomaamatta kiireisellä aikataululla. Jos elämä on sinnittelyä viikosta toiseen odottaen aina seuraavaa lomaa ajatuksella, että sitten lomalla ehdin tarpeeksi nukkua ja levätä ja stressiä tuo sekin, että ehdinkö kuudeksi rentoutumaan joogatunnille, niin kannattanee pysähtyä, oikeasti pysähtyä miettimään, onko tämä mitä haluan? Onko elämäni nyt sellaista, että 5 tai 10 vuoden kuluttua olen tyytyväinen, kun katson taakse päin? Pitääkö nykytahti minut terveenä ja hyvinvoivana jatkossa?

Oma persoona, kasvatusympäristö ja ympärillä vallitseva kulttuuri vaikuttavat paljon siihen, kuinka ihminen toimii. Henkilö, joka on kasvanut ja elänyt ilmapiirissä, jossa vain suorituksilla ja menestyksellä on merkitystä, voi olla vaikea hellittää tarvittaessa. Vaativa persoona vaatii itseltään usein liikaa. Toki tavoitteita saa ja pitääkin olla ja välillä on hyvä vaatia itseltään jopa itsensä ylittämistä, mutta jos se on liiallista ja jatkuvaa, se jossain vaiheessa alkaa kuormittaa liikaa ja uuvuttaa. Usein tällaisen ihmisen on vaikea tunnistaa, missä raja kulkee ja milloin alkaa epänormaali uupumus. Hän ei tunnista tai jättää huomiotta merkit uupumuksesta, joita voivat olla uniongelmat, jatkuva väsymys, muistin takkuilu ja esimerkiksi kipuoireet. Ajatusmaailma voi olla, että lepo on laiskuutta ja rentoutuminen on turhanpäiväistä ajanhaaskausta.

Mikä sitten palauttaa, rentouttaa? 

Kehomme ja mielemme kaipaa palautumishetkiä, rentoutusta, ihan päivittäin. Päivittäiset rentoutumishetket myös työssä ovat tärkeitä. Ne voivat olla ihan perusasioita, kuten säännöllinen työn tauotus ja monipuolinen ruoka. Kunnon tauko muutaman kerran päivässä niin, että ei ajatella töitä, syödään hyvin ja juodaan kahvit muualla kuin työn ääressä sekä rupatellaan työkavereiden kanssa. Tämä elvyttää mieltä ja kehoa ja antaa monesti virtaa työhönkin erilailla.  

Tauolla tai työn lomassakin voi tehdä esimerkiksi lyhyen hengitysharjoituksen pienentämään stressin ja ylivireyden tuntua. Voi tehdä 3-5 syvää sisään ja uloshengitystä, mielellään silmät kiinni ja ulospuhallus hitaasti “vastustaen”. Tämä aktivoi vagushermoamme, joka antaa samalla viestiä keholle, että “kaikki on hyvin”.  Vagus- eli kiertäjähermo on elimistömme pisin aivohermo, joka säätelee mm. hengitystä sekä sydämen ja ruoansulatuselimistön toimintaamme. Ja vaikka se on osa autonomista, tahdosta riippumatonta hermostoa, voimme vaikuttaa siihen juurikin hengitysharjoituksilla. Rentoutusharjoituksia

Viikkorytmiin kannattaa suunnitella myös isompia palautumis-, rentoutumishetkiä. Se voi olla jokin harrastus, liikunta, jooga, lukeminen, äänikirjojen kuuntelu makoillen tai rennosti touhuten, ystävien tapaaminen, metsäretket, pihan laitto, hieronta tai mitä vaan, minkä kokee omaksi hetkekseen, mistä nauttii ja mistä kokee latautuvansa, saavansa voimaa, innostusta. Rentoutuminen on latautumista, palautumista. Lomat ja vapaapäivät ovat näiden päälle luxusta. Ja tällöin lomistakin yleensä pystyy nauttimaan enemmän ja erilailla, kun loma ei mene vain arjesta palautumiseen. 

Lukemisen on todettu edistävän mielenterveyttä monella tapaa ja äänikirjat ovat yksi vaihtoehto päästä kirjojen maailmaan. Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan vaihtoehtoihin. 

BookBeat ja Storytel linkkien kautta pääset kokeilemaan palvelua maksutta 30 päivän ajan, jos et ole ollut palvelujen käyttäjä aiemmin.

Scroll to Top