Työergonomia

Työterveyslaitoksen (ttl.fi) mukaan ergonomia on tekniikan ja toiminnan yhteensovittamista ihmisille.  Sen avulla parannetaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Työpaikkojen työterveyshuollot ovat avainasemassa kartoittamaan työpaikkojen työtä, työolosuhteita ja niiden mahdollisia vaaran paikkoja ja kuormitustekijöitä sekä antamaan suosituksia hyvään työergonomiaan.  

Mitä ergonomiaan sisältyy?

Hyvä työergonomia auttaa ihmisiä jaksamaan paremmin työelämässä, se ehkäisee vaivoja, muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksia kuten rasitusvammoja ja edesauttaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työergonomia käsittää useita osa-alueita riippumatta siitä millainen työ on kyseessä. Perinteinen käsitys, fyysinen ergonomia, on vain yksi osa-alue. Muita osa-alueita ovat kognitiivinen ergonomia sekä organisatorinen ergonomia.  

 

Fyysinen ergonomia ja staattinen sekä dynaaminen lihastyö 

 

 

 

 

Staattisessa lihastyössä lihas on jännittyneenä yhtäjaksoisesti pitkään. Tällöin lihaksen sisäinen paine hidastaa verenkiertoa eikä lihas saa riittävästi happea ja ravintoaineita. Lihastyössä syntyneet aineenvaihdunnan tuotteet kertyvät lihakseen, joten lihas väsyy ennenaikaisesti. Esimerkki pitkäkestoisesta staattisesta työstä on näyttöpäätetyö, jossa pitkä päivä istutaan koneen ääressä. 

 

 

 

 

Dynaamisessa lihastyössä lihas taas vuoroin supistuu ja rentoutuu. Rentoutumisen aikana lihakseen tulee uutta verta ja sen mukana happea ja ravintoaineita. Moni työ sisältää sekä dynaamista että staattista kuormitusta.  

Fyysisen ergonomian huomiointi työssä on työvälineiden sopivuutta ihmisille, niin työtuolien, -pöytien kuin työkalujen ja esimerkiksi valaistuksen sopivuus. Kun työvälineet ovat sopivat, on työn tekeminen mielekkäämpää yksilölle, eikä huono ergonomia vie keskittymistä vääriin asioihin. Näin ollen työn tekeminen on myös työnantajalle tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. 

Kognitiivinen ergonomia 

Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan työn suunnittelemista ihmisen mukaiseksi niin, että tietotyön vaatimukset ja työolosuhteet mahdollistavat sujuvavan työskentelyn. Työskentelyyn vaikuttavat, ja huomioon otettavat seikat kognitiivista ergonomiaa mietittäessä, ovat ihmisen muisti-, havainto- ja ajattelukyky sekä tarkkaavaisuus.

Muistia tarvitaan kaikessa työssä sekä vapaa-ajalla. Muistin ylikuormitusta voi herkästi tulla, koska työn vaatimukset ovat kasvaneet sekä vapaa-aika voi olla kiireistä suorittamista, eikä palautumiselle jätetä aikaa. Muistin ylikuormitus ilmenee usein unohteluina, virheinä ja työn tekeminen yleensä hidastuu sekä uuden oppiminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta. 

 

 

Organisatorinen ergonomia 

Organisatorisella ergonomialla tarkoitetaan sitä, miten töitä ja teknisiä järjestelmiä sovitetaan ihmisen sosiaaliseen ympäristöön sopiviksi.

Se kytkeytyy paljolti myös työhyvinvointiin ja siihen liittyviin tekijöihin ja sen tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa henkilöstörakenne, työprosessit ja –kokonaisuudet sekä työaikajärjestelytSiihen liittyy myös tuotannon ja palveluiden kehittäminen sekä henkilöstön yhteistyö

Työpaikan ergonomiasuunnittelu 

Hyvä työpaikan ergonomiasuunnittelu on tärkeää jo ennaltaehkäisevästi, koska useimmiten jälkikäteen tehdyt muutokset ovat paitsi hankalia, ellei jopa mahdottomia, mutta myös aikaa vieviä ja kalliita.

Tärkeää olisi suunnitella työtilat ja työvälineet sekä työpaikan prosessit sellaisiksi, että ne sopivat mahdollisimman monelle käyttäjälle ja ovat mahdollisesti muunneltavissa eri tarpeisiin.

Hyvä suunnittelu ottaa huomioon aiemmat käyttäjäkokemukset ja ehdotukset. Tällä on havaittu olevan positiivia vaikutuksia esimerkiksi työhön sitoutuneisuuteen. Työterveyshuolloista on myös mahdollista pyytää apua ergonomiaan liittyviin asioihin.

Voinko itse vaikuttaa työergonomiaani? 

Kyllä voit ja se myös kannattaa. Omat kokemukset, huomioidut epäkohdat sekä ideat ja toiveet ovat erittäin tärkeitä työnantajille ja niiden esille tuominen on tärkeää. Aina muutoksiin ei ole mahdollisuutta tai ne vievät aikaa. Silti voi olla paljon asioita, joihin voit vaikuttaa. 

Työergonomian tarkasteluun on alla listattuna muutamia asioita, joita on hyvä ottaa huomioon ja joilla voit mahdollisesti vaikuttaa omaan työ- ja toimintakykyysi. 

  • Kiinnitänkö huomiota, millaisissa asennoissa teen työtä? Auttaisiko asennon korjaus/muutos?
  • Voinko vaihtaa asentoa työpäivän lomassa? Etätyössä voit tehdä töitä vaikka sohvalla välillä. Auttaisiko säädettävä työpöytä?
  • Voinko tehdä työtä vaihdellen molemmilla käsillä? 

  • Olenko kertonut epäkohdista ja toiveista esimiehelleni?  

  • Olisiko tarvetta työfysioterapeutin työpistekäynnille oikean ergonomian ohjaukseen? 

  • Tauotanko työtä mahdollisuuksien mukaan säännöllisesti? Elvyttääkö tauot minua? Voinko muuttaa tässä jotain?  

  • Teenkö elpymisliikkeitä? Elpymisliike tarkoittaa työn vastaliikettä, venytystä, ravistelua tai muuta sellaista tekemistä, joka elvyttää staattisesta jännityksestä kärsivää lihasta ja elvyttää verenkiertoa. Se voi olla muutamasta sekunnista pariin minuuttiin kestävää liikehdintää, jota kutsutaan mikropaussiksi
  • Käytänkö työssäni tarvittavia ja saatavilla olevia apuvälineitä? Osaanko käyttää niitä, tarvitsenko ohjausta? 

  • Millainen työyhteisön jäsen itse olen? Luonko ja ylläpidänkö positiivista ilmapiiriä vai aiheutanko eripuraa ja luon jatkuvaa negatiivista ilmapiiriä. On eri asia nostaa epäkohdat esille tarvittaessa kuin valittaa kaikesta kaiken aikaa. Sellainen ilmapiiri valitettavan usein myös myrkyttää koko työyhteisön. Miten osaan olla toisia kannustava työyhteisön jäsen?

  • Onko minulla työhön sopivat varusteet, muun muassa jalkineet? Tarvitsenko uudet pohjalliset? Vaihtaisinko kenkiä ajoittain?

Tutustu työtuoleihin tästä
Scroll to Top