Kokonaisvaltainen hyvinvointi -mitä se tarkoittaa, mitä siihen vaaditaan?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

aivot-lihakset

Kehon ja mielen hyvinvointi, elämän mielekkääksi kokeminen sekä onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunne, ovat yleensä tasapainottelua monen eri osa-alueen suhteen.

Tasapainottelua vaativat niin lepo, liikunta ja ravinto kuin mielen hyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten stressin ja palautumisen tasapainottelu.

Hyväksi koettu terveys ja jaksaminen sekä mielekkyyden kokeminen omasta elämästä ovat voimavara ja edellytys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Jos kaipaat muutosta, se vaatii muutosta. Aloita matkasi miettimällä, mikä osa-alue kaipaisi eniten muutosta. Mitkä ovat sinun tarpeesi ja haaveesi?

 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi -mitä se tarkoittaa, mitä siihen vaaditaan? Read More »

Terveellinen ruokavalio

Terveellinen ruokavalio

Ruoka tuntuu herättävän nykypäivänä ihmisissä paljon tunteita ja voimakkaitakin kannanottoja muun muassa sen terveellisyyteen ja eettisyyteen liittyen. Se on selvää, että eri kulttuureissa ruokatottumukset ovat olleet ja ovat erilaiset ihan raaka-aineiden saatavuuden kannalta, mutta myös muun muassa uskontoihin liittyen.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävän ruokavalion voi koostaa varmasti monella tavalla. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Tärkeintä varmasti on yrittää saada ruokavalio aina mahdollisimman monipuoliseksi.

On hyvä löytää parhaiten juuri omaan tilanteeseensa, arvoihinsa sekä makumieltymyksiinsä sopiva tapa syödä. 

20/80 sääntö

 

On hyvä myös muistaa 20/80 sääntö. Eli syö 80% terveellisesti, niin 20% verran voit ja kannattaakin tehdä joustoja tilanteiden mukaan. Täydellisyyteen ei kannata pyrkiä, jottei ruoasta tule liikaa arkea ja elämää hallitseva asia. 

Monipuolinen ruokavalio

eri-ruokia

Ruokavalio on hyvä koostaa mahdollisimman monipuoliseksi, jotta keho saa tarvittavat makro- ja mikroravinteet.

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio edistää terveyttä ja hyvinvointia. Jaksat paremmin ja kykenet tekemään asioita, joita haluat. Elimistö ei kärsi puutostiloista, kun sillä on laadukasta polttoainetta käytettävissään.

Monipuolinen ja terveellinen ruoka tukee myös mielenterveyttä. Keskittyminen töissä, opiskelussa sekä vapaa-ajalla on parempaa. Monipuolisella ja säännöllisellä ruokavaliolla makeanhimo on usein myös vähäisempää ja paino pysyy paremmin hallinnassa.

Lisäravinteiden tarvetta? Katso täältä lisää aiheesta

Mikroravinteet eli kivennäisaineet

Mikroravinteiksi tai hivenaineiksi sanotaan kivennäisaineita, jotka ovat elimistön normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä. Välttämättömiä hivenaineita ovat mm. rauta, kromi, koboltti, kupari, fluori, jodi, mangaani, nikkeli, sinkki. Useimmat hivenaineet toimivat elimistössä pääasiassa entsyymien ja hormonien rakenneosina.

Kaikilla hivenaineilla on oma yksilöllinen tehtävänsä elimistössä, mikään toinen aine tai yhdiste ei voi sitä korvata, eikä elimistö pysty niitä valmistamaan itse. Jokainen palapelin pala on tärkeä. Mikroravinteita tuleekin nauttia päivittäin oman ruokavalion kautta tai joissain tapauksissa lisäravinteena. Liian vähäinen tai liian suuri määrä voi olla elimistölle haitallista ja ilmetä erilaisina oireiluina.

 

Makroravinteet eli  hiilihydraatit, proteiini ja rasvat

Keskeisimpiä hiilihydraatteja ravinnossa ovat sokerit, ravintokuitu ja tärkkelys. Hiilihydraatit ovat elimistömme pääasiallinen ravinnonlähde, mutta ne eivät ole ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita (vaikka näin usein väitetään).

Parhaita ja terveellisimpiä hiilihydraattien lähteitä ovat täysjyväviljat, kasvikset, palkokasvit, marjat ja hedelmät.

Proteiinit eli valkuaisaineet koostuvat aminohapoista, joista osa on ihmiselle välttämättömiä. Aminohapot jaetaan välttämättömiin ja ei-välttämättömiin. Välttämättömiä aminohappoja on saatava ruuasta, sillä elimistö ei kykene muodostamaan niitä itse. Ei-välttämättömiä aminohappoja elimistö pystyy itse muodostamaan välttämättömistä aminohapoista.

Katso täältä lisätietoa proteiinijauheista

Hyvässä ja terveellisessä ruokavaliossa on ehdottomasti oltava myös rasvoja, vaikka moni niitä tuntuu pelkäävän ja karttavan mm. lihomisen pelossa.

Rasvojen hyviä lähteitä ovat mm. pähkinät, siemenet, avokado, rasvaiset kalat ja (mieluiten kylmäpuristetut) öljyt kuten oliivi ja rypsi.

 

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja

Monipuolisessa ja terveellisessä ruokavaliossa on runsaasti kasviksia ja marjoja sekä jonkin verran hedelmiä.

Ravitsemussuosituksissa minimimääräksi on määritelty puoli kiloa (vastaa noin 5–6 kourallista) päivässä, mutta tätä suositusta ollaan vielä nostamassa.

 

Viljat

Jos viljojen syöminen ei aiheuta ongelmia, kannattaa suosia täysjyväisiä viljatuotteita.

Suomalaiset viljat ovat ruis, kaura, ohra ja vehnä. Muita viljatuotteita ovat muun muassa riisi, maissi ja hirssi.

 

 

Proteiinit

Hyviä proteiinin lähteitä eläinkunnan tuotteista ovat mm. kala, kana, liha, hapanmaitotuotteet (esim. rahka, juustot), kananmuna.

Punaisen lihan käyttöä on vuosia demonisoitu sen sisältämän kovan rasvan vuoksi, mutta tutkimuksissa millä väitettä perustellaan, ei ole eritelty prosessoidun lihan syöntiä itse valmistetusta lihasta, joten terveyshaittojen syytä voi kukin itse miettiä. Punainen liha on tärkeä ravintoaine monelle sen hyötyjen vuoksi. Sen syömisestä hyötyvät mm. anemiasta eli raudanpuutoksesta kärsivät. Punaisen lihan sisältämä rauta imeytyy ihmiselle kasvikunnan tuotteista saatua rautaa paremmin.

Kasvikunnan tuotteista taas hyvä proteiinin lähteitä ovat palkokasvit sekä pähkinät ja siemenet.

Juomat

Janojuomaksi paras valinta on vesi tai muu kaloriton vaihtoehto.

Aterioilla ei välttämättä tarvita ollenkaan juomaa tai ei ainakaan paljon, koska se saattaa huonontaa ruoan hyvää ja riittävää pureskelua ja vaikuttaa näin ollen negatiivisesti ruoansulatukseen.

Moni myös saa nykypäivänä huomaamattaan paljon turhia kaloreita juomista. Kaupat ja kahvilat suorastaan pullistelevat toinen toistaan houkuttelevimpia juomavaihtoehtoja, joista useat sisältävät valitettavasti erittäin paljon energiaa. Varsinkin painonsa kanssa kamppailevat joutuvat olemaan tarkkana asian suhteen.

Ruokarytmi ja ruokailu

Ruoka-aineiden monipuolisuuden lisäksi syömisen rytmittäminen on tärkeää. Tässä on paljon yksilöllisiä eroja ja itselle sopivaa rytmiä kannattaa etsiäkin kokeilemalla.

Monille sopii perinteinen malli: aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala.

Esimerkiksi vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaville sopii harvemman syömisen rytmi, koska ruoka on energiatiheydeltään suurempaa ja nälkä pysyy poissa kauemmin verensokerin pysyessä tasaisena. Säännöllisyys omassa rytmissä kuitenkin kannattaa.

Ruokailuun on hyvä varata riittävästi aikaa. On tärkeää, että ehdit pureskella ruoan kunnolla, näin ruoansulatusprosessi käynnistyy hyvin ja havaitset myös olevasi kylläinen. Hotkiminen saattaa aiheuttaa myös vatsavaivoja sekä liiallista syömistä, koska kylläinen olo ei ehdi tulla ajoissa.

Terveellinen ruokavalio Read More »

Työergonomia

Työterveyslaitoksen (ttl.fi) mukaan ergonomia on tekniikan ja toiminnan yhteensovittamista ihmisille.  Sen avulla parannetaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Työpaikkojen työterveyshuollot ovat avainasemassa kartoittamaan työpaikkojen työtä, työolosuhteita ja niiden mahdollisia vaaran paikkoja ja kuormitustekijöitä sekä antamaan suosituksia hyvään työergonomiaan.  

Mitä ergonomiaan sisältyy?

Hyvä työergonomia auttaa ihmisiä jaksamaan paremmin työelämässä, se ehkäisee vaivoja, muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksia kuten rasitusvammoja ja edesauttaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työergonomia käsittää useita osa-alueita riippumatta siitä millainen työ on kyseessä. Perinteinen käsitys, fyysinen ergonomia, on vain yksi osa-alue. Muita osa-alueita ovat kognitiivinen ergonomia sekä organisatorinen ergonomia.  

 

Fyysinen ergonomia ja staattinen sekä dynaaminen lihastyö 

 

 

 

 

Staattisessa lihastyössä lihas on jännittyneenä yhtäjaksoisesti pitkään. Tällöin lihaksen sisäinen paine hidastaa verenkiertoa eikä lihas saa riittävästi happea ja ravintoaineita. Lihastyössä syntyneet aineenvaihdunnan tuotteet kertyvät lihakseen, joten lihas väsyy ennenaikaisesti. Esimerkki pitkäkestoisesta staattisesta työstä on näyttöpäätetyö, jossa pitkä päivä istutaan koneen ääressä. 

 

 

 

 

Dynaamisessa lihastyössä lihas taas vuoroin supistuu ja rentoutuu. Rentoutumisen aikana lihakseen tulee uutta verta ja sen mukana happea ja ravintoaineita. Moni työ sisältää sekä dynaamista että staattista kuormitusta.  

Fyysisen ergonomian huomiointi työssä on työvälineiden sopivuutta ihmisille, niin työtuolien, -pöytien kuin työkalujen ja esimerkiksi valaistuksen sopivuus. Kun työvälineet ovat sopivat, on työn tekeminen mielekkäämpää yksilölle, eikä huono ergonomia vie keskittymistä vääriin asioihin. Näin ollen työn tekeminen on myös työnantajalle tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. 

Kognitiivinen ergonomia 

Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan työn suunnittelemista ihmisen mukaiseksi niin, että tietotyön vaatimukset ja työolosuhteet mahdollistavat sujuvavan työskentelyn. Työskentelyyn vaikuttavat, ja huomioon otettavat seikat kognitiivista ergonomiaa mietittäessä, ovat ihmisen muisti-, havainto- ja ajattelukyky sekä tarkkaavaisuus.

Muistia tarvitaan kaikessa työssä sekä vapaa-ajalla. Muistin ylikuormitusta voi herkästi tulla, koska työn vaatimukset ovat kasvaneet sekä vapaa-aika voi olla kiireistä suorittamista, eikä palautumiselle jätetä aikaa. Muistin ylikuormitus ilmenee usein unohteluina, virheinä ja työn tekeminen yleensä hidastuu sekä uuden oppiminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta. 

 

 

Organisatorinen ergonomia 

Organisatorisella ergonomialla tarkoitetaan sitä, miten töitä ja teknisiä järjestelmiä sovitetaan ihmisen sosiaaliseen ympäristöön sopiviksi.

Se kytkeytyy paljolti myös työhyvinvointiin ja siihen liittyviin tekijöihin ja sen tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa henkilöstörakenne, työprosessit ja –kokonaisuudet sekä työaikajärjestelytSiihen liittyy myös tuotannon ja palveluiden kehittäminen sekä henkilöstön yhteistyö

Työpaikan ergonomiasuunnittelu 

Hyvä työpaikan ergonomiasuunnittelu on tärkeää jo ennaltaehkäisevästi, koska useimmiten jälkikäteen tehdyt muutokset ovat paitsi hankalia, ellei jopa mahdottomia, mutta myös aikaa vieviä ja kalliita.

Tärkeää olisi suunnitella työtilat ja työvälineet sekä työpaikan prosessit sellaisiksi, että ne sopivat mahdollisimman monelle käyttäjälle ja ovat mahdollisesti muunneltavissa eri tarpeisiin.

Hyvä suunnittelu ottaa huomioon aiemmat käyttäjäkokemukset ja ehdotukset. Tällä on havaittu olevan positiivia vaikutuksia esimerkiksi työhön sitoutuneisuuteen. Työterveyshuolloista on myös mahdollista pyytää apua ergonomiaan liittyviin asioihin.

Voinko itse vaikuttaa työergonomiaani? 

Kyllä voit ja se myös kannattaa. Omat kokemukset, huomioidut epäkohdat sekä ideat ja toiveet ovat erittäin tärkeitä työnantajille ja niiden esille tuominen on tärkeää. Aina muutoksiin ei ole mahdollisuutta tai ne vievät aikaa. Silti voi olla paljon asioita, joihin voit vaikuttaa. 

Työergonomian tarkasteluun on alla listattuna muutamia asioita, joita on hyvä ottaa huomioon ja joilla voit mahdollisesti vaikuttaa omaan työ- ja toimintakykyysi. 

  • Kiinnitänkö huomiota, millaisissa asennoissa teen työtä? Auttaisiko asennon korjaus/muutos?
  • Voinko vaihtaa asentoa työpäivän lomassa? Etätyössä voit tehdä töitä vaikka sohvalla välillä. Auttaisiko säädettävä työpöytä?
  • Voinko tehdä työtä vaihdellen molemmilla käsillä? 

  • Olenko kertonut epäkohdista ja toiveista esimiehelleni?  

  • Olisiko tarvetta työfysioterapeutin työpistekäynnille oikean ergonomian ohjaukseen? 

  • Tauotanko työtä mahdollisuuksien mukaan säännöllisesti? Elvyttääkö tauot minua? Voinko muuttaa tässä jotain?  

  • Teenkö elpymisliikkeitä? Elpymisliike tarkoittaa työn vastaliikettä, venytystä, ravistelua tai muuta sellaista tekemistä, joka elvyttää staattisesta jännityksestä kärsivää lihasta ja elvyttää verenkiertoa. Se voi olla muutamasta sekunnista pariin minuuttiin kestävää liikehdintää, jota kutsutaan mikropaussiksi
  • Käytänkö työssäni tarvittavia ja saatavilla olevia apuvälineitä? Osaanko käyttää niitä, tarvitsenko ohjausta? 

  • Millainen työyhteisön jäsen itse olen? Luonko ja ylläpidänkö positiivista ilmapiiriä vai aiheutanko eripuraa ja luon jatkuvaa negatiivista ilmapiiriä. On eri asia nostaa epäkohdat esille tarvittaessa kuin valittaa kaikesta kaiken aikaa. Sellainen ilmapiiri valitettavan usein myös myrkyttää koko työyhteisön. Miten osaan olla toisia kannustava työyhteisön jäsen?

  • Onko minulla työhön sopivat varusteet, muun muassa jalkineet? Tarvitsenko uudet pohjalliset? Vaihtaisinko kenkiä ajoittain?

Työergonomia Read More »

Rentoutusharjoituksia

Rentoutusharjoituksia

Rentoutua voi monella tavalla ja eri ihmisille sopivat hyvinkin erilaiset keinot. Rentoutumisen tarpeen määrä myös vaihtelee tilanteissa. Stressaantunut ja pitkään kuormittunut keho ja mieli tarvitsevat erilaista rentoutumista kuin tasapainoisemmassa tilanteessa olevat.

Kokeilemalla erilaisia tapoja jokainen varmasti löytää mieleisensä tavan. Alla muutamia paljon käytettyjä ja hyväksi ja tehokkaiksi havaittuja vaihtoehtoja kokeiluun. Lisää harjoituksia löydät esim. Mielenterveystalo.fi ja YouTuben valikoimaan kannattaa tutustua.

Kannattaa lähteä avoimin mielin kokeilemaan sellaisiakin harjoituksia, jotka eivät ehkä ensi alkuun edes tunnu ihan omalta jutulta. Moni on yllättynyt siitä, mikä itselle toimii ja vain kokeilemalla voi löytää itselleen sopivan rentoutuskeinon. 

Helpot rentoutumisharjoitukset aloittelijoille ja säännölliseen tekemiseen

♦ Helppo sisään- ja uloshengitys

 

Lyhyt ja helppo, tarvittaessa useasti päivässä tehtävä harjoitus, on 3-5 hengityksen harjoitus.

Tämä harjoitus aktivoi vagushermoamme. Vagus- eli kiertäjähermo on elimistömme pisin aivohermo, joka säätelee mm. hengitystä sekä sydämen ja ruoansulatuselimistön toimintaamme. Vagushermo on osa autonomista, tahdosta riippumatonta hermostoamme.

Hengitysharjoituksella saamme annettua viestiä kehollemme, että “kaikki on hyvin”, jolloin syke laskee ja hermosto rauhoittuu. Näin toimintakyky paranee tai säilyy eri tilanteissa, josta syystä tämä harjoitus onkin käytössä esimerkiksi paniikkihäiriöstä kärsivillä tai esiintyjillä ennen esiintymistä. 

Tee hengitysharjoitus näin: 

  1. Voit seistä tai mennä makuullekin, jos se on mahdollista. Pane mielellään silmät kiinni. Laita toinen kätesi rinnan päälle ja toinen vatsan päälle, jotta tunnet mihin hengitys menee. 
  2. Hengitä syvään sisään nenäsi kautta niin, että tunnet, että vatsasikin kohoaa. Laske sisäänhengityksellä mielessäsi rauhallisesti noin neljään. 
  3. Pidätä hengitystäsi hetki ja päästä sitten kaikki ilma ulos hitaasti neljään taas laskien. Pidä suu supussa, jotta uloshengitys on ns. vastustettu. Voit pitää uloshengityksen aikana matalaa hyrinää/värisevää ääntä, tämä aktivoi erityisen hyvin vagushermoa.  
  4. Toista 3-5 kertaa yhdellä harjoituskerralla ja voit tosiaan tehdä aina tarvittaessa sekä säännöllisessä käytössä päivittäin useitakin kertoja.

Huom. Kun harjoittelet tätä säännöllisesti, kehosi oppii reagoimaan yhä nopeammin rauhoittumisella ja rentoutumisella. Harjoitusta voi tehdä myös autossa tai ihmisjoukossa, jolloin tietenkin pidetään silmät auki ja hyrinän/värisevän äänen voi jättää silloin pois.

 

♦ Progressiivinen rentoutusharjoitus

 

Progressiivinen rentoutusharjoitus eli jännitä-rentouta –harjoitus. Tällä harjoitusmenetelmällä on saatu hyviä tuloksia esim. unettomuuteen.

Harjoituksessa käydään vuorotellen läpi kehon eri lihakset ensin jännittämällä niitä hetki ja sen jälkeen lihaksia rentoutetaan puolet pidempään. Eri lihasryhmiin keskittyminen auttaa aistimaan kehon jännitystiloja hyvin ja keskittyminen itse harjoitukseen on vaivatonta.  

Tee harjoitus näin: 

  1. Asetu miellyttävään asentoon istuen tai pitkälleen, laita silmät kiinni, jos se tuntuu mukavalle. Vedä ilmaa keuhkoihin rauhallisesti nenän kautta, aivan keuhkojen alaosaan asti niin, että tunnet vatsan nousevan. Pidätä hetki hengitystä. Hengitä sitten ulos pitkään ja rauhallisesti nenän kautta.  
  2. Keskity ensin pelkkiin jalkateriisi. Aisti, onko niissä jännityksiä. Jännitä sitten jalkaterien lihaksia niin voimakkaasti kuin pystyt, pidätä jännitystä hetki ja sitten rentouta jalkaterät aivan veltoiksi. Aisti ero. 
  3. Etene samalla tavalla kaikki kehosi lihasryhmät läpi, jaloista kasvoihin asti. Yritä jännittää aina vain yhtä, määrättyä kohtaa kehossasi.  
  4. Kasvojen lihasten jännittäminen ja rentouttaminen vaikuttaa tyynnyttävästi erityisesti ylivirittyneeseen mieleen.  
  5. Aisti lopuksi koko kehon rentouden tunne. Tuntuuko erilaiselta kuin ennen harjoitusta?  
  6. Herättele lopuksi itsesi liikuttelemalla pikkuhiljaa sormiasi ja varpaitasi ja nouse rauhallisesti jatkamaan touhujasi tai rentoudu nukkumaan. 

Rentoutumista ja palautumista edistävät ja ylläpitävät terveet elintavat, kuten mm. säännöllinen liikunta, monipuolinen ruokavalio ja riittävä uni. Sopivat rentoutumisharjoitukset näiden tukena ovat monelle riittävä lisä, mutta joskus on tarpeen miettiä myös muita tukikeinoja, kuten tiettyjä lisäravinteita erityisen haastaviin elämäntilanteisiin. Tutustu tarvittaessa alla oleviin tuotteisiin.

Kliinisten tutkimusten mukaan täysspektrinen Ashwagandha-uute (Withania somnifera)

  • edistää stressinsietokykyä
  • auttaa ylläpitämään fyysistä ja henkistä suorituskykyä
  • edistää emotionaalista tasapainoa
  • tukee nukahtamista
  • edistää rentoutumista
  • tukee palautumista ja jaksamista

Rentoutusharjoituksia Read More »

Purentavaivat , TDM

Leukanivelsärky

Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. Tavallisimpia oireita ovat leukanivelten ja puremalihasten kivut, äänet, kuten naksumiset tai rahinat nivelistä, leukojen väsyminen ja jäykkyys. Myös suun rajoittunut avautuminen, leukalukko ja alaleuan liikehäiriöt voivat olla oireita sekä useasti myös päänsärky, niskasärky, kasvokipu ja korvakipu ja mahdollisesti myös tinnitus. 

Vaivat voivat olla lihasperäisiä, nivelperäisiä tai näiden yhdistelmiä. Hankalat oireet ja kipu saavat ihmiset hakeutumaan tutkimuksiin ja hoitoon. Purentavaivoja pystytään yleensä hyvin hoitamaan ja ennuste on hyvä. Tarvitaan siis hammaslääkärin tutkimus ja oirekartoitus ja sen perusteella tehdään hoitosuunnitelma. Hoitoa on mm. potilaalle annettava tieto asiasta, omahoito-ohjeet, kuten alaleuan liikeharjoitukset, ns. leukajumppa. 

Bruksismi 

hammas lohkeaa

Bruksismi on tahdosta riippumatonta puremalihasten käyttöä, yleensä öisin, mutta myös valveilla ollessa. Bruksismi on narskuttelua tai tiukkaa hampaiden yhteen puristamista. Tämän voi huomata hampaiden murenemisena, lohkeiluina tai sitten puoliso, kaverit, perhe voi huomauttaa öisistä narskutteluäänistä. Tämän hetken käsitys on, että bruksismi on keskushermoston säätelemää, johon ei voi itse tahdonalaisesti vaikuttaa. Tietyt lääkkeet ja sairaudet voivat pahentaa bruksismia, kuten myös stressi, alkoholi ja tupakointi. Bruksismi yleensä pahentaa TMD-oireita. 

Tutkimus ja hoito 

Hammalääkäritutkimus

Jos kokee purentavaivoja, TMD-oireita, on syytä hakeutua hammaslääkärin tutkimuksiin. Käyntiä varten on hyvä miettiä etukäteen oirehistoriaansa, millaisia oireita on, oireiden alkamisajankohtaa, mahdollisia pahenemisvaiheita ja mitä mahdollisesti on jo itse kokeillut helpottaakseen tilannetta. 

Nykyään useat fysioterapeutit osaavat tehdä purentalihasten hierontaa, josta monet ovat kokeneet paljon apua. Koska purentalihasongelmat ovat tiiviisti yhteydessä niskaan, myös niskan seudun rentouttaminen on suositeltavaa. Useat ovat kokeneet myös akupunktiosta selkeää apua rentoutumiseen. Tarvittaessa kannattaa käyttää kipulääkkeitäkin, koska esimerkiksi päänsäryt voivat olla todella kovia ja elämää rajoittavia purentaongelmissa. Purkan ja kovien ja sitkeiden ruokien syömistä kannattaa välttää, koska ne yleensä pahentavat oireita. 

Purentakiskon käyttö on tehokas hoitomuoto. Kisko lievittää narskuttelun eli hampaiden yhteen puremisen haittoja ehkäisten lisävaurioiden syntyä hampaisiin ja niveliin. Purentakiskon tarkoitus on rentouttaa lihaksia estämällä voimakas narskuttelu. Kisko on joko hammaslääkärissä yksilöllisesti omiin hampaisiin teetetty läpinäkyvä kisko tai kiskoja saa myös monesta nettikaupasta, joissa useissa on myös mahdollisuus muokata kiskoa itselle sopivaksi. Kiskon käyttö vaatii opettelua, mutta yleensä siihen tottuu nopeasti. Voi olla, että kiskoa joutuu käyttämään jatkuvasti, jotta oireet pysyvät poissa, mutta jotkut pystyvät käyttämään kiskoa vain tarvittaessa. 

Erittäin hankalissa oireissa on yhtenä hoitomuotona viime vuosina käytetty myös Botox-injektioita, joilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Botuliini estää kipuaistimuksen syntyyn liittyvien välittäjäaineiden vapautumisen hermopäätteistä Botuliinilla on myös lihaksia rentouttava vaikutus, kun lihas heikkenee ja sen yliaktiivinen toiminta vähenee tai loppuu. Kuten kaikilla lääkkeillä, myös botuliinilla voi olla haittavaikutuksia, mutta ne ovat harvinaisia. Haittoina on ollut mm. päänsärkyä, silmäluomien roikkumista, pistoskohdan kipuja sekä ihottumaa ja kutinaa. Lääkäri arvioi aina riskit ja hyödyt ja sen, voiko tuotetta käyttää jatkossa, jos haittavaikutuksia ilmenee. 

Hae apua! 

Hae apua

Yhteenvetona voidaan sanoa, että oireisiin kannattaa ehdottomasti hakea apua, koska oireet useasti ovat elämää haittaavia ja aiheuttavat pitkittyessään usein lisäongelmia. Leukanivelongelmat johtavat pitkittyessään usein pahoihin päänsärkyihin, niskasärkyihin ja jopa kuulo-ongelmiin.

Purentavaivat , TDM Read More »

Rentoutuminen

Rentoutumisen taito on ihmisille tärkeää. Rentoutuminen on erilaista tekemistä, jolla on tarkoitus saada ihminen palautumaan joko fyysisesti ja/tai psyykkisesti. Rentoutumiskeinoja – ja harjoituksia on monenlaisia ja on hyvin yksilöllistä, mikä sopii kenellekin ja keinot voivat olla erilaisia eri tarpeisiin. Omien keinojen löytämiseen kannattaa käyttää hieman aikaa, jotta niistä saa parhaan mahdollisen hyödyn.

Miksi rentoutua? 

Kehomme voi kuormittua niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja molemmista voi seurata kehoon jännitystä, joka aiheuttaa ongelmia, jos palautumista ei tapahdu.

Rentoutumista siis tarvitaan, jotta ihminen palautuu kehon ja/tai mielen kuormituksista.

Esimerkiksi näyttöpäätetyö on staattista eli ollaan pitkään samassa asennossa, mahdollisesti huonossa ryhdissä, eikä asentoa tule vaihdettua päivän mittaan eikä taukoja ”ehditä” pitämään. Tämä, jatkuessaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen, aiheuttaa useimmille kuormitusta etenkin niska-hartiaseutuun ja selkään. Myös silmät rasittuvat ja kuivasilmäisyys on yleistä. Jos lisänä on vielä suuret ylityömäärä, henkiset paineet, liian kiivas työtahti ja/tai huono työilmapiiri, niin jännitystilat kehossa hankaloituvat entisestään.

Myös fyysisesti raskaat työt, jotka sisältävät painavia nostoja, raskaita työkaluja, hankalia asentoja, samana jatkuvia toistoja ja/tai pakkotahtisuutta, aiheuttavat monesti oirehdintaa, kuten lihasten jumeja ja kipuja, rasitusvammojakin. Tutustu tarkemmin Työergonomia

Elämä on mielekkäämpää, kun voimme hyvin ja olemme terveitä. 

Mikä kuormittaa? 

Moni asia voi kuormittaa; työelämä, perhetilanteet, muutokset elämässä, niin hyvät kuin huonotkin, sairaudet ym. Elämme eri ympäristöissä ja eri elämäntilanteissa ja tulemme erilaisista lähtökohdista. Näillä kaikilla on vaikutuksensa siihen, miten koemme kuormitusta.

Työelämä on usein melko kuormittavaa, eikä se useinkaan jousta ihmisen mukaan vaan usein ihmisen on joustettava työn suuntaan. Tehokkuutta vaaditaan.

Elämästä voi tulla suorittamista. Työ on kiireistä ja vapaa-aikakin täytetään tai on täyttynyt huomaamatta kiireisellä aikataululla. Jos elämä on sinnittelyä viikosta toiseen odottaen aina seuraavaa lomaa ajatuksella, että sitten lomalla ehdin tarpeeksi nukkua ja levätä ja stressiä tuo sekin, että ehdinkö kuudeksi rentoutumaan joogatunnille, niin kannattanee pysähtyä, oikeasti pysähtyä miettimään, onko tämä mitä haluan? Onko elämäni nyt sellaista, että 5 tai 10 vuoden kuluttua olen tyytyväinen, kun katson taakse päin? Pitääkö nykytahti minut terveenä ja hyvinvoivana jatkossa?

Oma persoona, kasvatusympäristö ja ympärillä vallitseva kulttuuri vaikuttavat paljon siihen, kuinka ihminen toimii. Henkilö, joka on kasvanut ja elänyt ilmapiirissä, jossa vain suorituksilla ja menestyksellä on merkitystä, voi olla vaikea hellittää tarvittaessa. Vaativa persoona vaatii itseltään usein liikaa. Toki tavoitteita saa ja pitääkin olla ja välillä on hyvä vaatia itseltään jopa itsensä ylittämistä, mutta jos se on liiallista ja jatkuvaa, se jossain vaiheessa alkaa kuormittaa liikaa ja uuvuttaa. Usein tällaisen ihmisen on vaikea tunnistaa, missä raja kulkee ja milloin alkaa epänormaali uupumus. Hän ei tunnista tai jättää huomiotta merkit uupumuksesta, joita voivat olla uniongelmat, jatkuva väsymys, muistin takkuilu ja esimerkiksi kipuoireet. Ajatusmaailma voi olla, että lepo on laiskuutta ja rentoutuminen on turhanpäiväistä ajanhaaskausta.

Mikä sitten palauttaa, rentouttaa? 

Kehomme ja mielemme kaipaa palautumishetkiä, rentoutusta, ihan päivittäin. Päivittäiset rentoutumishetket myös työssä ovat tärkeitä. Ne voivat olla ihan perusasioita, kuten säännöllinen työn tauotus ja monipuolinen ruoka. Kunnon tauko muutaman kerran päivässä niin, että ei ajatella töitä, syödään hyvin ja juodaan kahvit muualla kuin työn ääressä sekä rupatellaan työkavereiden kanssa. Tämä elvyttää mieltä ja kehoa ja antaa monesti virtaa työhönkin erilailla.  

Tauolla tai työn lomassakin voi tehdä esimerkiksi lyhyen hengitysharjoituksen pienentämään stressin ja ylivireyden tuntua. Voi tehdä 3-5 syvää sisään ja uloshengitystä, mielellään silmät kiinni ja ulospuhallus hitaasti “vastustaen”. Tämä aktivoi vagushermoamme, joka antaa samalla viestiä keholle, että “kaikki on hyvin”.  Vagus- eli kiertäjähermo on elimistömme pisin aivohermo, joka säätelee mm. hengitystä sekä sydämen ja ruoansulatuselimistön toimintaamme. Ja vaikka se on osa autonomista, tahdosta riippumatonta hermostoa, voimme vaikuttaa siihen juurikin hengitysharjoituksilla. Rentoutusharjoituksia

Viikkorytmiin kannattaa suunnitella myös isompia palautumis-, rentoutumishetkiä. Se voi olla jokin harrastus, liikunta, jooga, lukeminen, äänikirjojen kuuntelu makoillen tai rennosti touhuten, ystävien tapaaminen, metsäretket, pihan laitto, hieronta tai mitä vaan, minkä kokee omaksi hetkekseen, mistä nauttii ja mistä kokee latautuvansa, saavansa voimaa, innostusta. Rentoutuminen on latautumista, palautumista. Lomat ja vapaapäivät ovat näiden päälle luxusta. Ja tällöin lomistakin yleensä pystyy nauttimaan enemmän ja erilailla, kun loma ei mene vain arjesta palautumiseen. 

Lukemisen on todettu edistävän mielenterveyttä monella tapaa ja äänikirjat ovat yksi vaihtoehto päästä kirjojen maailmaan. Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan vaihtoehtoihin. 

BookBeat ja Storytel linkkien kautta pääset kokeilemaan palvelua maksutta 30 päivän ajan, jos et ole ollut palvelujen käyttäjä aiemmin.

Rentoutuminen Read More »

Scroll to Top